Jämeräkiven energiatalous ja U-arvot

Selvitetäänpä juurta jaksain mistä energian säästössä on kysymys kun rakennetaan kivestä.
( Esitelmä oli runkona Sampo-pankin rakentajaillassa 2 viikkoa sitten ).

1. Ilmanvaihdon merkitys on oleellinen. Lämmön talteenottoprosentti on isossa roolissa, mutta tulee huomata, että sekin kuluttaa sähköä kuten mikä tahansa sähkölaite.
Mikä Jämerässä on tässä suhteessa hyvää on se, että massiivikivinen Jämerätalo ei tarvi koneellista ilmanvaihtoa vaan sen asukkaat, jolloin esimerkiksi työpäivinä jolloin kukaan ei ole kotona voi ilmastoinnin jättää nollalle. Minimiteho ilmanvaihdossa on vaihtaa lämmitetty sisäilma kerran 2 tunnissa.

2. Tiiviys on toinen tärkeä aspekti. Ilmavuotoluku kun on alle 1 ollaan hyvässä tasossa. Käytännössä kaikki alle 0,5 lukemat on teippikikkailuja. Teipit irtoaa muutaman vuoden kuluttua joten Jämerä jossa teippejä ei ole säilyttää ilmatiiviytensä seuraavat 50-100 vuotta ainakin. Kaikki mitatut massiiviharkolla tehdyt Jämerätalot ovat olleet 0,49-1,0 ilmavuotoluvuiltaan ( säästö verrattuna normitaloon/mitattuihin keskiarvoihin on 20%-35% energiakuluissa ).

3. Massiivinen rakenne sinänsä on hengittävä eikä tarvitse muoveja eikä alipaineista ilmastointia, joka tekee rakenteesta turvallisen hengittää ja omistaa vuodesta toiseen. Paine-ero Jämerässä tulisi olla nollan lähellä ( ei ylipaineinen ). Massiivinen rakenne varaa lämpöä toisin kuin pelkkä eristeeksi tarkoitettu materiaaliosa. Talojahan lämmitetään..eikä siellä odoteta kylmän tuloa eristeen läpi ( kylmän/lämmönläpäisyynhän u-arvo antaa laskennallisen tuloksen ). Lämmittäminen on aktiivinen tapahtuma.

U-arvoista muutama sana:

375 mm massiivikivi on 0,28 U-arvoltaan ja puuvuorattuna 0,26 ( pysyy kosteus alhaalla ja eristää paremmin ). Täysin kompensoitavissa ja lämpöhäviöiden tasauslaskennan kautta osoitettavissa matalaenergiatasoon.

500 mm jämeräkivi on kiven osalta 0,19 ja puuvuorattuna 0,17, mutta rakenteeltaan ( kun saumat jne lasketaan mukaan ) 0,21 rapattuna ja 0,19 puuvuorattuna.

Eli eikö kannattaisi tehdä kaikki Jämerät puuvuorattuna ( ei välttämättä kerron kohta miksi ) ?

Miksei muut toimijat ilmoita sauman kanssa U-arvoaan ? Eräs toimija unohtaa ilmoittaa että heidän lämpöharkko oli 0,19 ( sertifioitu ) ennen kuin harkon kuori vaihdettiin betoniin ( ei sertifikaattia ? ) jolloin koko U-arvo laski 0,20 pintaan. Sauman vaikutusta ei huomioida vaikka sen villakaista täyttyy betonikurasta valun aikana ja sauma on jopa 10 mm paksu. Jämerän ohutsaumamuuraus on jopa tullut käsitteeksi ( sauman paksuus/korkeus noin 2-4 mm ).

Merkillisintä on se, että passiivitalon ja normitalon lämmityskustannusen erotus on seinän osalta vuodessa on alle 50 euroa ( 150 m2 talo ). Eli passiivissa on jostain aivan muusta kysymys kuin seinän U-arvosta. Siksi ei itse asiassa puuvuorattuna kivitalo olekaan kuin 10 euroa vuodessa huokeampi lämmittää ( noin 150 m2 talo )

Hintapolitiikka; Hyvin suunniteltu Jämerä saadaan aivan saman hintaan kuin vaikka asiallinen puuelementtitalo ( tuli viime messuilla kuultua puuelementtitalofirman edustajan suulla ).
Se mikä kivitalossa Jämerässä tehtynä voi alkaa maksaa enemmän on kun tehdään kahteen kerrokseen, korkeaa tilaa ja paljon mutkia ja enemmän neliöitä sekä porras joka vie tilaa on kallis lisäkustannus ( myös aukko joka sitä varten tehdään ei synny ilmaiseksi )..iso maksaa.
Jämerän liimattava/muurattava harkko säästää aikaa tolkuttomasti kun valut ja pystyterästen asettelut puuttuu kokonaan ( puhumattakaan betoneista ja teräksistä jotka ovat ostotavaraa ) ja kaikki ylityspalkit ovat valmiita. Tämä aiheuttaa merkittävän säästön jos työvoima ostetaan ulkoa eli taloa ei tehdä itse.

Mikäli Jämerätaloa halutaan terästää eps -eristeellä saadaan helposti U-arvo 0,11 450 mm rakenteella ja jopa U-arvo 0,077 500 mm paksuisella rakenteella. Kuten sanottua tällä rakenteella säästää 50-70 euroa vuodessa seinän osalta vuodessa ( 150 m2 kokoisessa talossa ). Eriste harkkorakenteilla Jämerällä on 0,12 ja 0,16 U-arvot rakenteelle. Eristeharkot ovat hieman kalliimpia ja niistä rakentaminen on työläämpää kuin massiivikivestä, mutta ei kuitenkaan sen kalliimpaa kuin kilpailijatuotteilla.